Itsekkäät maailmanpelastajat

"Tarmo, joka käytettiin ennen maailmanpelastamiseen, käytetään 2000-luvulla itsensä kehittämiseen"

Kesäkuun Image-lehden artikkelissa "Kohti täydellistä ihmistä” päätoimittaja Heikki Valkama epäilee, että sivistyksen on korvannut lifestyle, ja maailmanparantajista on tullut suorituskykyään rakentavia terveysfanaatikkoja.

Monet Valkaman väitteistä istuvat hyvin tutkimuksemme Kunnianhimoiset-ryhmään, tosin heille maailman pelastaminen ei ikinä ole ollut päätavoite. Imago ja tehokkuus ovat aina olleet heille tärkeitä ja nyt top kolmeen on hypännyt hyvinvointi. Kunnianhimoisten ihmiskuva ei ole sen kovempi kuin ennenkään, hyvinvointitrendi vain on muuttanut kilpailutekijöitä. On tapahtunut sukupolvenvaihdos; mahakkaiden herrojen hyvävelikerhot ovat vaihtuneet trimmattuun Alexander Stubb -polveen. Hyvinvointi lisää menestystä ja vaikutusvaltaa.

Terveyden metsästämisestä on varsin lyhyt matka laaja-alaiseen tiedostavuuteen, onhan henkilökohtainen hyvinvointi sidoksissa yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin. Yksilökeskeisyys ei siis välttämättä johda tuhoon ja hyviä valintoja tehdään myös varsin itsekkäistä lähtökohdista. Kunnianhimoiset näkevät vastuullisuudessa myös bisnesmahdollisuuksia. Heitä eivät kiinnosta jokaisen oman kulutusvalinnan seuraukset vaan he haluavat vaikuttaa isommin, bisneksen ja politiikan keinoin.

Tässä checklist, jolla Kunnianhimoiset saadaan mukaan tiedostavan kuluttamisen kelkkaan:

1. Herättääkö tuotteen/palvelun käyttö ylpeyttä?
2. Näkyykö palvelutilanteessa asiantuntemus?
3. Täyttyvätkö tuotteen/palvelun laatukriteerit?
4. Tukeeko tuote/palvelu menestymistä ja hyvinvointia?

Jakamistalous muuttaa toimialan toisensa perään

Jakamistalouspalvelut, kuten asunnonjakopalvelu AirBnB tai palvelustenvaihtopalvelu Taskrabbit kasvavat hurjaa vauhtia. Ajatus siitä, että kaikkea ei tarvitse omistaa vaan käyttöoikeus riittää, vetoaa ihmisiin paitsi taloudellisesti myös ideologisesti. 

Lainaaminen ja vuokraaminen sellaisenaan ovat ihmisille toki tuttua toimintaa. Uudet palvelut ja internet kuitenkin tekevät tästä monin verroin helpompaa, kun ihmiset saadaan helposti ja nopeasti yhteen.

Yleisimpiä jakamisen kohteita ovat kalliit hyödykkeet kuten autot, asunnot, veneet tai lentokoneet. Niistä löytyy helposti perusteltava taloudellinen hyöty jakajalle. Toinen mielenkiintoinen alue on aineettomat hyödykkeet - eli ihmisten osaaminen, taidot ja aika. Taskrabbitin mukaan IKEA-huonekalujen kokoaminen on palvelus, josta ollaan valmiita maksamaan. 

Jakamistaloudessa keskeisin valuutta on luottamus. Toisilleen vieraat ihmiset täytyy saada rakentamaan luottamus ennenkuin jakaminen voi tapahtua. Luottamus puolestaan käytännössä rakennetaan luotettavilla markkinapaikoilla, ja käyttäjien avoimilla sähköisillä arvosteluilla. 

Esimerkiksi AirBnB:n kasvu on hurjaa - kasvu puolestaan näkyy hotellialalla orastavana ahdinkona. Samoin taksiala on jo monessa kaupungissa varpaillaan siitä mitä esimerkiksi Lyft ja Uber tekevät. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan minkä alan jakamistalous seuraavaksi muuttaa.

Nähtyä & koettua

Tiedostava kuluttaja -tiimi jakaa arkisia huomioita, maailmalta bongattuja uutuuksia ja keskustelua herättäviä uutisia nyt myös Instagramissa!

Turistilla on varaa olla tiedostava

Arjessa raha ja aika menevät usein periaatteiden edelle, mutta lomalla on varaa myös luksukseen – omien arvojen mukaiseen elämään.

Matkailija ehtii kävellä ja pyöräillä, ja ottaa mieluusti lomaa autostaan. Hän haluaa maistella aitoja paikallisia herkkuja, luomuerikoisuuksia ja arvostaa, kun kallemmassa ravintolassa tarjoilija kertoo raaka-aineiden tarinan. Arvokkaimmat tuliaiset ovat käsityöläisten tekemiä.

Vierailimme Porvoossa, jossa perinteinen ekotarjonta käsityöläisyydestä kukoistaa vanhan tavaran kaupoissa. Löysimme lisäksi uutuuksia: luonnonkosmetiikkaa apteekin hyllyllä, muotoilua, lähiruokaa tarjoavia tyylikkäitä ravintoloita ja sympaattinen lähiruokakauppa. 

Turisti etsii aitoja elämyksiä. Ja siksihän matkalle mennään; kokemaan jotain mitä muualla ei ole.

Kuvissa:
Tee- ja Kahvihuone Helmi, Siirtomaatavaraliike Skafferi, Porvoon Uusi Apteekki, Mormors Herkkukauppa, Ekosalonki Cielo, RentBike Finland, Leena Linna-Laakso Shop, Design Deli, Bistro Sinne, Sicapelle.

Parempaa arkiruokaa

Kokkikartanon toimitusjohtaja Kati Rajala puhui Tiedostava kuluttaja -aamiaistilaisuudessa paremman arkiruuan puolesta. Ihmiset haluavat edelleenkin helppoa ruokaa, mutta jopa puolet kuluttajista on tyytymättömiä kaupan einesvalikoimiin (Mitä Suomi Syö 2013). Valmisruuan ostaminen onkin useimmiten kompromissi; raaka-aineiden alkuperä epäilyttää ja vain reilu neljännes eineksiä syövistä pitää niitä hyvänmakuisina.

Tämän ongelman Kokkikartano on halunnut ratkaista. Vaatimuksena on tehdä yhtä hyvää ruokaa kuin kotona, mahdollisimman vähillä lisäaineilla ja puhtailla raaka-aineilla. Kun ruokaa tehdään näitä periaatteita noudattaen, tulee lihapullien lihapitoisuudeksi 91 %, kun kilpailijat pääsevät 17 – 80 prosenttiin. Kokkikartano on saanut kuluttajien luottamuksen erottautumalla muista einesvalmistajista: pienen ruokatehtaan osuus markkinoiden kasvusta oli viime vuonna 77 % (12 /2013 Selma markkinaseuranta).

Nyt kauppojen hyllyille saapuvat Kuudennen Kerroksen kanssa suunnitellut uudet pakkaukset. Kuluttajaa ei johdeta harhaan kaunistelluilla tuotekuvilla vaan pakkauksessa on rohkeasti pääosassa itse ruoka. Kunnon ruokaa ei tarvitse piilotella ja koristella, joten design viilattiin pelkistetyksi ja raaka-aineista kerrotaan rehellisesti pakkauksen paraatipaikalla. Panostamalla alusta loppuun perusasioihin on Kokkikartano vastannut onnistuneesti tiedostavan kuluttajan toiveisiin.

2010-luvun statussymbolit

"Ennen erotuttiin naapurista ostamalla minkkiturkki tai muskelivene. Nykyään oma arvo nousee isoisoäidin kattovalaisimella, vapaapäivän vietolla tai taidolla valmistaa perinteistä ruokaa. Statussymboliksi käy vaikkapa tilliliha."

Helsingin Sanomat kirjoitti 2010-luvun uusista statussymboleista (HS 26.4.). Statusta haetaan ruuasta, vaatteista ja asumisesta, ja kaikessa vaaditaan kestävyyttä. Kuluttajaryhmistämme Kunnianhimoiset, Itsevaltiaat ja Unelmoijat rakentavat nyt erityisen halukkaasti imagoaan vastuullisilla valinnoilla. Statuksen tavoittelu voikin olla positiivinen muutosvoima.

Tietoisuus kulutusvalintojen seurauksista lisääntyy ja ihmiset haluavat tehdä yhä paremmin omiin arvoihinsa istuvia valintoja. Siksi myös statusesineet on päivitettävä. Brändien on huomioitava, että omaa statusta rakennetaan nyt ruokakaupan kassajonossa. Hyvä tuote luo merkityksellistä arkea.

Kuluttajaryhmien Top 4 -tarpeet

Tutkimuksestamme ilmeni, että kahdeksasta kuluttajaryhmästämme vain yhdellä on vastuullisuus kärjessä, kun muut ryhmät tinkivät siitä. Jotta voimme luoda vastuullisia konsepteja, jotka myös menestyvät kaupallisesti, on meidän kuunneltava kunkin kuluttajaryhmän tarpeita.

Esimerkiksi Uteliaat edustavat kuluttajaryhmää, jolla on jo hallussa vastuullisen elämän tietotaito. Vastuullisuuteen pohjautuvat tuote- ja palvelukonseptit menevät heiltä kuitenkin ohi, sillä niitä myydään tunneargumenteilla ja peltomaisemilla, jolloin ne eivät täytä ryhmän kriittisimpiä toiveita.

Uteliaiden Top 4 –tarpeet:

1. Onko tuote/palvelu järkivalinta?
2. Toteutuuko edelläkävijyys?
3. Voiko käyttäjiä ottaa mukaan suunnitteluun?
4. Leviääkö tieto oikeissa piireissä?

Tiivistimme jokaisen kuluttajaryhmän tarpeet Top 4 -listoihin, jotka toimivat apuna vastuullisten tuotteiden ja palveluiden konseptisuunnittelussa. Listoihin ja kuluttajaryhmiin voit tutustua alla olevasta esitelmästä.

Kuudes Kerros Tiedostava kuluttaja -toimintakartat