On klisee, että elämme murrosaikaa. Muutosta hoetaan joka puolella lähes kyllästymiseen saakka. Mutta on totta, että juuri nyt yritysten ansaintamallit muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Julkisen sektorin, yritysten, kolmannen sektorin ja kansalaisten vuorovaikutus lisääntyy. Teollinen internet, erilaiset älypuhelinten tiedonkeruusovellukset ja evästeet lisäävät asiakastiedon määrää niin, että sitä on jopa vaikea hyödyntää. Muutossyklit nopeutuvat. Globaali tulojen, osaamisen ja resurssien uusjako jatkuu.
Myös kuluttajien arvomaailma on muutoksessa. Eilisessä FiBS:in järjestämässä Ratkaisun paikka -yritysvastuutapahtumassa Peter van de Wijs kertoi, että GlobeScanin tutkimuksen mukaan yhä useampi kuluttaja ymmärtää kulutuksensa seuraukset ja moni kokee tästä jonkinasteista syyllisyyttä. Kuluttajina janoamme läpinäkyvyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia, mutta tunnemme myös uupumusta, kun on niin paljon asioita, joita ostopäätöksissä pitäisi huomioida. Ihmisoikeudet, hiilijalanjälki, ekologisuus, lapsityövoima, kehitysmaiden työolosuhteet, saasteet, korruptio. Listaa voi jatkaa pitkään. Toisaalta saman tutkimuksen mukaan luottamus yrityksiä kohtaan ei ole koskaan ollut näin matalalla vuoden 2001 jälkeen. Kuluttajat luottavat vielä tieteeseen ja tutkijoihin, eli puolueettomalle tiedolle on kysyntää.
Kuluttajina haluamme kuitenkin käyttää aikaamme ja energiaamme hyvin. Monet valveutuneet kansalaiset ovat valmiita tekemään tekoja paremman maailman puolesta, jos joku vain tekee sen helpoksi ja hauskaksi.
Pitääkö kaiken sitten olla helppoa ja hauskaa? Ei tietenkään, mutta ehkä tehokkaimmin muutos syntyy siitä, että ihmiset saavat tehdä sitä, mitä he haluavat, osaavat, ja minkä he kokevat tärkeäksi. Tämän ymmärtäminen voi myös olla avain työllistymiseen. Maailman isot epäkohdat (nk. wicked problems) vaativat vielä paljon töitä, joten parhaimpaan lopputulokseen päästään, kun kukin voi osallistua muutokseen itseään motivoivalla tavalla. Jotkut toimimalla itse tai ryhmässä, toiset äänestämällä kukkarollaan, jotkut tekemällä päätöksiä tai uudistuksia, toiset tutkimalla, jotkut viestimällä epäkohdista.
Maapallon kantokyky on ylittynyt ja toisaalta osa meistä elää historiallisesta perspektiivistä katsottuna uskomattomassa yltäkylläisyydessä. Sosiaalisia innovaatioita tarvitaan tasaamaan varallisuuden ääripäitä. Palveluinnovaatioita ja kiertotalousinnovaatioita tarvitaan luonnonvarojen säästämiseksi. Osallistavaa suunnittelua tarvitaan. Avoimuutta tarvitaan.
Sähköautovalmistaja Tesla oli avannut patenttinsa kaikille, kun he olivat tulleet siihen tulokseen, etteivät eroon fossiilisista polttoaineista auttavat sähköautomarkkinat kehity tarpeeksi nopeasti, jos vain Tesla tuo markkinoille sähköautoja. Rohkeaa ja ehkä jopa vastoin perinteistä liiketoimintalogiikkaa. Lyf Shoesin liiketoimintamalli puolestaan perustuu kenkien mikrotason valmistukseen. Prosessissa eli ole hikipajoja, vaan kuluttaja kokoaa kenkänsä itse esimerkiksi 3D-tulostusta hyödyntämällä. Kengät on myös suunniteltu kiertotalouden ehdoilla.
Jaoimme Ratkaisun paikassa osaston italialaisen Green Apes -nimisen yrityksen kanssa. Green Apesilla on mielenkiintoinen tuote, älypuhelinsovellus, jossa vastuullisesta kuluttamisesta oli tehty peli, eräänlainen leikkimielinen quantified self -sovellus vastuullisuusnäkökulmalla. Pelin avulla pystyt keräämään pisteitä siitä, millaisia vastuullisia valintoja ja ostoksia teet joka päivä. Samalla näet itse, miten näistä pienistä puroista muodostuu jotain suurempaa. Voit myös ’mainostaa’ verkostollesi hyväksi kokemiasi tuotteita ja palveluita.
Ratkaisun paikka -yritysvastuutapahtuman tiimoilta tuntuu, että kuluttajien lisäksi yksi iso muutos on tapahtunut yritystasolla, kun vastuullisuus on siirtynyt viestintäosastolta C-tasolle eli johtajatasolle. Onko sinun organisaatiosi mukana tekemässä muutosta?
